Yhteystiedot: Päivi Nurmi Karhinkulma 55, 12240, Hikiä, Finland e-mail: nurmipaivi@hotmail.comGreyn ja galgon eroja:
YLEISVAIKUTELMA:
Galgo on kevyempi ja sirompi kuin greyhound, rungoltaan suorakaiteen muotoinen.
PÄÄ:
Greyhoundin kallo on hieman leveämpi kuin galgolla, antaen vaikutelman vahvasta päästä. Galgolla kallo-osa on kaareva, leveyttään pitempi sekä sillä on selvästi havaittava otsauurre. Galgolla on vähäisempi otsapenger.
Galgon korvat ovat suuremmat ja korkeammalle asettuneet kuin greyllä.
Galgon silmät ovat mantelin muotoiset, greyn silmät ovat soikeat.
NISKA:
Galgon niska on kaareva, ovaalinmuotoinen.
ETURAAJAT:
Galgolla eturaajat sirot, greyllä vahvaluustoiset. Galgon lapa ovat lyhyempi kuin olkavarsi, greyllä ne ovat samanmittaiset. Galgolla on "jäniksenkäpälät", greyllä tiiviimmät, pyöreämmät. Välikämmenet galgolla lyhyet, greyllä kohtalaisen pitkät.
TAKARAAJAT:
Galgolla vähemmän takakulmauksia kuin greyllä. Galgon reidet pitkät ja litteät, greyllä lihakset ovat pyöreämmät.
RINTAKEHÄ:
Galgolla rintakehä syvä, mutta EI silti ylety kyynärpäiden tasolle.
RUNKO:
Galgolla hieman pidempi ylälinja kuin greyllä. Galgolla lanteen keskikohta voi olla säkää korkeammalla. Lantio viistoudeltaan 45° vaakatasoon nähden. Galgolla lanne-osa ei kovin leveä.
HÄNTÄ:
Ulottuu galgolla melkein maahan saakka. Hännänpää saattaa olla korostuneesti kaareutunut ja sivulle taipuneena.
KARVAPEITE:
Galgon karva on tiheää, lyhyttä ja sileää, karva voi olla pitempää reisien takaosassa ja voi muodostaa parran, viikset, kulmakarvat ja päätöyhdön. Greyn karvapeite hienompaa ja tiiviimpää, eikä siinä esiinny karkeakarvaista muunnosta.
VÄRI:
Galgoilla kaikki värit sallittuja.
Lähteet: Vinthunden 3/97, Ukelele's-kennelin kotisivut.
Galgon rotumääritelmä:
ESPANJANVINTTIKOIRA (GALGO ESPAñOL).
Alkuperämaa: Espanja
Hyväksytty: FCI 26.5.1982, käännös SKL-FKK 14.11.2000.
KÄYTTÖTARKOITUS:
Nopeavauhtiseen ja näön avulla tapahtuvaan jäniksen ajometsästykseen käytettävä koira. Sitä on aiemmin käytetty ja käytetään yhä muiden riistaeläinten kuten kanien, kettujen ja jopa villisikojen metsästykseen. Jäniksen ajometsästys on kuitenkin ollut rodun alkuperäinen käyttötarkoitus ja on sitä edelleen.
LYHYT HISTORIAOSUUS:
Espanjanvinttikoira tunnetaan jo antiikin Rooman ajoilta vaikka oletetaankin, että sen tulo ja vakiintuminen Pyreneiden niemimaalle on tapahtunut huomattavasti aikaisemmin. Ikivanhojen aasialaisten vinttikoirien jälkeläisenä se on sopeutunut Espanjan vaihteleville aro- ja tasankoalueille. Näitä koiria vietiin 1500-, 1600- ja 1700-luvulla runsaasti muihin maihin, kuten Irlantiin ja Englantiin. Espanjanvinttikoira on yksi englanninvinttikoiran esi-isistä. Kummassakin rodussa esiintyy samankaltaisuuksia, joihin valinta ja sitä seurannut sopeutuminen ovat perustuneet. Klassikkokirjailijoiden monista sitaateista voidaan valita arkkipiispa Hitan sanat "liikkuva jänis saadaan nopeasti kiinni vinttikoiralla metsästettäessä", jotka kertovat rodun pääasiallisesta ja perinteisestä tehtävästä.
YLEISVAIKUTELMA:
Kookas, tasapainoinen, melko kaareva- ja pitkälinjainen ja pitkäkalloinen. Rakenne on tiivis, pää pitkä ja kapea, rintakehä tilava, vatsa selvästi ylösvetäytynyt ja häntä hyvin pitkä. Takaraajat ovat lihaksikkaat ja takaa katsottuna pystysuorat. Karva on hienolaatuista ja lyhyttä tai keskipitkää ja jäykkää.
TÄRKEITÄ MITTASUHTEITA:
Melko pitkälinjainen, pituus on hieman säkäkorkeutta suurempi. Mittasuhteet ja toiminnallinen tasapaino ovat yhtä tärkeitä niin seistessä kuin liikkeessäkin.
KÄYTTÄYTYMINEN/ LUONNE:
Arvokas ja pidättyväinen, osoittautuu kuitenkin metsästystilanteissa erittäin energiseksi ja eloisaksi.
PÄÄ:
Sopusuhtainen runkoon nähden, pitkä, kuiva ja luiseva. Kallon suhde kuono-osaan on 5:6. Kallolinja on taaksepäin laskeva. Pään tulee ylhäältä katsottuna olla hyvin pitkä ja linjoiltaan yhtenäinen. Kuono-osa on pitkä ja kapea.
KALLO-OSA:
Kapea ja sivuilta katsottuna melko kaareva, leveyttään pitempi. Selvästi havaittava otsauurre on pituudeltaan kaksi kolmasosaa kallosta. Kulmakaaret ja niskakyhmy ovat havaittavissa.
OTSAPENGER:
Loiva, vain hieman erottuva.
KIRSU:
Pieni ja kostea; limakalvot ovat mustat.
KUONO-OSA:
Pitkä ja sivulta katsottuna melko kaareva. Kapea kuononselkä kaareutuu hieman kirsua kohti.
HUULET:
Hyvin kuivat, ohuet ja tiukat. Ylähuuli peittää juuri ja juuri alahuulen. Suupieli ei ole näkyvissä. Limakalvot ovat tummat.
HAMPAAT/ PURENTA:
Hampaat ovat vahvat, valkoiset ja terveet. Kulmahampaat ovat hyvin kehittyneet ja välihampaat täysilukuiset. Leikkaava purenta. Kitalaki on limakalvojen värinen ja sen harjanteet ovat selvästi erottuvat.
SILMÄT:
Pienet, vinoasentoiset ja mantelinmuotoiset, mieluiten tummat, pähkinänruskeat. Ilme on rauhallinen, pehmeä ja varautunut. Silmäluomet ovat ohuet ja hyvin tiiviit. Limakalvot ovat mustat.
KORVAT:
Leveätyviset, kolmiomaiset ja ylös kiinnittyneet, ensimmäiseltä kolmannekseltaan täyteläiset; ne ohenevat ja kaventuvat kohti pyöristynyttä kärkeä. Koiran ollessa tarkkaavainen korvan alin kolmannes on puolipysty ja kärki sivulle taittunut. Rauhallisella koiralla on kallon myötäiset ruusukorvat. Eteenpäin vedettyinä korvat ulottuvat lähes suupieleen.
KAULA:
Pitkä, poikkileikkaukseltaan soikea, litteä, kuiva, vahva ja taipuisa. Yläosastaan kapea ja levenee hieman kohti rintakehää. Kaulan ylälinja on hieman kaareva; alalinja lähes suora, mutta keskiosastaan hieman kupera.
RINKO:
Suorakaiteen muotoinen, vahva ja taipuisa, antaa vaikutelman voimasta, ketteryydestä ja kestävyydestä. Rintakehä on tilava ja vatsaviiva selvästi nouseva.
YLÄLINJA:
Sulavalinjainen, selän kohdalta vain hieman painunut, lanneosa on kaareva. Koiran liikkuessa ylälinja on vakaa ja vaikuttaa erittäin joustavalta.
SÄKÄ:
Erottuva.
SELKÄ:
Suora, pitkä ja selväpiirteinen.
LANNE:
Pitkä, vahva ja ylälinjaltaan kaareva; ei kovin leveä; lihakset ovat tiiviit ja pitkät, antavat joustavan ja vahvan vaikutelman. Lanteen keskikohta voi olla säkää korkeammalla.
LANTIO:
Pitkä ja voimakas, viistoudeltaan yli 45° vaakatasoon nähden.
RINTAKEHÄ:
Voimakas, ei kuitenkaan kovin leveä; syvä, ei silti ulotu kyynärpäiden tasolle; hyvin pitkä, ulottuu viimeisten kylkiluiden kohdalle. Rintalastan kärki on selvästi erottuva. Rintakehä on litteä; sen ympärysmitta on hieman säkäkorkeutta suurempi. Kylkiluut ovat voimakkaasti erottuvat ja korostuneet, niiden välit ovat selvät.
ALALINJA JA VATSA:
Vatsaviiva on kuroutunut ja nousee jyrkästi rintalastan takana. Kupeet ovat lyhyet, kuivat ja hyvin kehittyneet.
HÄNTÄ:
Vahvatyvinen, alas kiinnittynyt ja kapenee tasaisesti hyvin ohutta kärkeä kohti. Joustava ja hyvin pitkä, ulottuu selvästi kintereiden alapuolelle, myötäilee tiiviisti takaraajoja asettuen niiden väliin. Koiran ollessa rauhallinen häntä riippuu sirpin muotoisena; sen pää on korostuneesti kaareutunut ja sivulle taipunut. Rodun tyypillisimpiä piirteitä on hännän asento takaraajojen välissä, jolloin kaareutunut hännänpää lähes koskettaa maata niiden edessä.
RAAJAT
ETURAAJAT
YLEISVAIKUTELMA:
Eturaajat ovat täysin pystyt, sirot, suorat ja yhdensuuntaiset.
LAVAT:
Kuivat, lyhyet ja viistot. Lavan tulee olla huomattavasti olkavartta lyhyempi.
OLKAVARRET:
Pitkät, lapoja pitemmät ja hyvin lihaksikkaat.
KYYNÄRPÄÄT:
Vapaasti liikkuvat, vaikkakin tiiviisti rungon myötäiset.
KYYNÄRVARRET:
Hyvin pitkät, suorat ja yhdensuuntaiset. Luusto on selväpiirteinen ja jänteet selvästi erottuvat. Yläpäkiät ovat hyvin kehittyneet.
VÄLIKÄMMENET:
Hieman viistot, sirot ja lyhyet.
KÄPÄLÄT:
Ns. jäniksenkäpälät. Varpaat ovat korkeat ja tiiviisti yhdessä. Varvasluut ovat vahvat ja pitkät. Päkiät ovat kestävät ja hyvin kehittyneet. Varpaidenvälinen kudos on kohtuullisen kehittynyt; kynnet ovat hyvin kehittyneet.
KULMAUKSET:
Lapa - olkavarsi: 110°; olkavarsi - kyynärvarsi 130°.
TAKARAAJAT
YLEISVAIKUTELMA:
Takaraajat ovat voimakkaat, täysin pystyt ja oikein kulmautuneet. Luusto on selväpiirteinen, lihakset pitkät ja hyvin kehittyneet. Takaraajat antavat vaikutelman voimasta ja ketteryydestä.
REIDET:
Hyvin vahvat, pitkät, lihaksikkaat ja jäntevät. Reisiluun tulee olla mahdollisimman pysty. Takaa katsottuna reiden lihakset ovat silmiinpistävän voimakkaasti kehittyneet. Reidet ovat leveät, litteät ja voimakkaat, pituudeltaan ¾ säären pituudesta.
SÄÄRET:
Hyvin pitkät; luusto on selväpiirteinen ja siro. Säären yläosan lihakset ovat voimakkaammat kuin alaosan. Verisuonet ja jänteet ovat selvästi näkyvät.
KINTEREET:
Selväpiirteiset; akillesjänne on hyvin kehittynyt ja selvästi näkyvissä.
VÄLIJALAT:
Sirot, lyhyet ja pystysuorat.
KÄPÄLÄT:
Kuten etukäpälät.
KULMAUKSET:
Lantio - reisi: 110°; polvikulma 130°; kinnerkulma yli 140°.
LIIKKEET:
Laukka on luonnostaan tyypillinen liikuntamuoto. Ravin tulee olla pitkäaskelista, matalaa, joustavaa ja voimakasta. Koira ei saa osoittaa taipumusta sivuttain liikkumiseen eikä peitsaukseen.
NAHKA:
Kauttaaltaan tiiviisti rungonmyötäinen, kiinteä ja joustava, väriltään vaaleanpunainen. Limakalvojen tulee olla tummat.
KARVAPEITE
KARVA:
Tiheää, hyvin hienolaatuista, lyhyttä ja sileää; peittää rungon kauttaaltaan varpaanvälejä myöten. Karva on hieman pitempää reisien takaosassa. Keskipitkä- ja jäykkäkarvaisella muunnoksella karva voi olla kovempaa ja pitempää. Se peittää kuitenkin aina rungon kauttaaltaan ja voi muodostaa parran, viikset, kulmakarvat ja päätöyhdön.
VÄRI:
Kaikki värit ovat sallittuja. Seuraavat, tavallisimmat värit ovat tärkeysjärjestyksessä:
- kellanruskea, jossa voi olla tummia juovia, hyvä pigmentti
- musta
- musta-, tumma- tai vaalealäiskikäs
- paahdetun kastanjanruskea
- kanelinruskea
- keltainen
- punainen
- valkoinen
- valkoisin merkein tai musta-valkokirjava.
KOKO
SÄKÄKORKEUS:
Urokset 62-70 cm, nartut 60-68 cm. Mittasuhteiltaan erinomaisilla yksilöillä sallitaan 2 cm:n ylitys.
VIRHEET:
Kaikki poikkeamat edellämainituista kohdista luetaan virheiksi suhteutettuna virheen vakavuuteen. Hieman leveä pää, jossa vain hieman meislautumista; suora kuononselkä tai suippo kuono; korostuneet kallon luut; yhdenkin välihampaan puuttuminen, tasapurenta; hieman lyhyt häntä, joka ei ulotu paljoa kintereiden alapuolelle; metsästyskautena arvet, haavat ja naarmut.
VAKAVAT VIRHEET:
Suuri pää; hyvin leveä kallo yhdistyneenä suippoon kuonoon, voimakas otsapenger, yhdensuuntaiset kallon ja kuono ylälinjat; voimakkaat huulet ja löysä kaulanahka; lievä yläpurenta, muusta kuin onnettomuudesta johtuva kulmahampaiden puuttuminen; vaaleat, pyöreät tai ulkonevat tai korostuneet silmät, sisä- tai ulkokierteiset silmäluomet (entropium tai ektropium); lyhyet, pystyt tai pienet korvat; lyhyt ja pyöreä kaula; notkoselkä; säkää matalampi lanneosa; lyhyt, pyöreä tai vain hieman viisto lantio; riittämätön rintakehän ympärys, tynnyrimäinen rintakehä; lyhyet kupeet; hyvin ulkoneva pyöreä tai riittämättömän pitkä lihaksisto; muut kuin suorat ja yhdensuuntaiset raajat, hajavarpaat, pihtikinttuisuus; heikot päkiät; amputoidut häntä ja korvat; karkean näköiset, raskaat tai ei sulavalinjaiset ääriviivat; tasapainoton luonne.
HYLKÄÄVÄT VIRHEET:
Epätyypillisyys; halkinainen kirsu; selvä yläpurenta tai alapurenta; hyvin leveä, tasainen tai suora ylälinja; kyynärpäiden alapuolelle ulottuva rintakehä; mikä tahansa tyypillinen sekarotuiseen viittaava rotuominaisuus; albinismi.
HUOM. Uroksilla tulee olla kaksi normaalisti kehittynyttä kivestä täysin laskeutuneena kivespussiin.