HORTAYA BORZAYA

MVDr Marika Stanovoi
Suomennos Micaela Lehtonen

Vinttikoirat ovat ainoita perinteisesti jäniksen, ketun, suden, eri antilooppien ja pienten kauriiden metsästykseen käytettyjä koiria etelä-Venäjän ja Ukrainan suurilla aroilla kautta aikojen. Herodotus kirjoitti jo IV e.Kr. että Skyytit käyttivät metsästyskoiria jotka ajoivat ja pyydystivät erilaista riistaa. Skyytit asuttivat alueita jotka nyt tunnemme Ukrainan ja Etelä-Venäjän nimillä. Keltit asuttivat maata Brittien saarilta aina Kiinaan saakka, ja kasvattivat vinttikoiria yli 2000 vuotta sitten; heidän asutusalueisiinsa kuuluivat myös modernin Venäjän ja Ukrainan alueet. Tämä valtava alue kattaa 1,150.000 neliökilometriä (1600 km itäisestä Ukrainasta Volga-joelle, ja 700 km pohjoisen Orelin, Tambovin ja Samaran tieloilta etelän Kaukasukseen). Harvat alkuperäiset vinttikoirat ovat metsästäneet täällä keskeytyksettä tähän päivään saakka. Tämä on hortaya borzayan luonnollinen elinympäristö.

Hortaya on yleisin metsästyskoira tällä seudulla ja yksi kaikkein vanhimpia, vakaimpia ja luonnolisimpia vinttikoirarotuja. Venäjänvinttikoira (psovaya borzaja) muodostui myöhempinä aikoina näistä alueista pohjoiseen; stepnaya yhtä lailla myöhemmin etelässä. Ennen XX vuosisataa kaksi eri rotua esiintyi modernin stepnayan synnyinseuduilla: krymskaya borzaya eteläisessä Ukrainassa ja gorskaya borzaya etelä-Venäjällä Kaukasuksen lähellä. Tazyn esiintymisalue on kaukana idässä Volga-joen toisella puolen. Kautta aikain kaikki nämä rodut vaikuttivat toistensa kehitykseen. Lännessä, Puolan puoleinen hortaya populaatio tunnettiin muinoin chart polskina. Unkarin magyar agar on myöskin hortayan sukulaisrotu.

Poliittiset ja kulttuuriset kontaktit tämän alueen sekä tataarien, arabien ja turkkilaisten välillä olivat pitkään hyvin läheisiä. Lisäksi eteläisessä Ukrainassa pidettiin vuosittain kevät- ja syysmarkkinoita kautta aikain aina lokakuun vallankumoukseen saakka. Siellä monet metsästäjät ostivat tai vaihtoivat vinttikoiriaan. Jopa puolalaiset metsästäjät ostivat parhaat koiransa, joista myöhemmin muodostui "chart polski", näillä samoilla Ukrainan markkinoilla (Tyszkiewicz, 1881).

Hortaya borzaya on tähän päivään saakka pysynyt puhtaasti metsästyskoirana, ja suurinta osaa rodun edustajista kasvatetaan edelleen aroilla pienissä kylissä, kaukana kaupungeista. Hortayaa nähdään harvoin moderneissa koiranäyttelyissä, kuten ei muitakaan vanhan Neuvostoliiton perinteisiä metsästäviä vinttikoiria. Hortayaa ja muita metsästyskoirarotuja kasvatetaan ja esitetään lähinnä kansallisen Metsästys- Kennelliiton (Russian RFOS - Russian Federation of Hunting Kynology) kerhojen ja näyttelyiden puitteissa. RFOS on RFK:n (Russian Federation of Kynology) jäsen, ja RFK puolestaan on FCI:n jäsen. Hortaya on erittäin tunnettu metsästäjien keskuudessa, ja miltei tuntematon käsite muiden koiraharrastajien kesken, johtuen vanhan Neuvostoliiton poliittisesta, taloudellisesta ja kansallisesta tilanteesta.